Oletko saanut koskaan uutta työpaikkaa, tai palkankorotusta, jotka ovat nostaneet merkittävästi palkkaasi?
Jos olet, tiedät varmasti miltä se tuntuu – mahtavalta. Kenties juhlistat uutta työpaikkaasi lähtemällä yöhön ja tarjoamalla illan ystävillesi. Ajattelet, että elämäsi tulee muuttumaan merkittävästi parempaan suuntaan. Tästä alkaa se kuuluisa ”hyvä elämä”.
Miksi vuoden kuluttua et edes muista koko palkankorotusta? Miksi elämäsi ei ole sellaista, kuin ajattelit sen olevan? Palkkasi on suurempi, kuin vuosi sitten, mutta niin ovat myös kulut. Elämä tuntuu samalta, kuin ennen.
Mistä kaikki johtuu?
Ilmiötä kutsutaan nautintojen oravanpyöräksi (Hedonic treadmill). Me ihmiset asetamme onnellisuudelle aina jonkin tietyn perustason. Tämä taso muuttuu elämämme mukana. Saadessamme suuren palkankorotuksen, elämme jonkin aikaa tämä perus tason yläpuolella. Tällöin tunnemme olevamme todella onnellisia. Pian perustason raja kuitenkin nousee, ja huomaamme elävämme taas perustasolla. Olemme varakkaampia kuin ennenkin, mutta kulut ja vaatimukset ovat kasvaneet. Elämämme tuntuu taas samalta, kuin aina ennenkin.
Psykologit Philip Brickman ja Donald Campbell perustelevat ilmiötä väittämällä, että ihmisten odotukset elämältä kasvavat samaa tahtia, kuin palkka. Lopputuloksena on, että elämän laadun paraneminen on aina vain hetken hurmaa.
Kuinka paljon maksaa onnellisuus?
Onnellisuus kasvaa varallisuuden mukaan, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Kun taloudellinen turva ja mukava peruselintaso on saavutettu, ei raha enää nostakaan onnellisuutta. Tällöin onnellisuuteen alkavat vaikuttaa enemmän muut asiat. Suomessa raja on n. 50,000 euroa vuodessa. Tietenkään Helsingin keskustassa asuvalla kahden lapsen yh-äidille ei 50 tuhannen euron vuosipalkka takaa vielä suurta taloudellista turvaa, mutta ymmärsit varmasti pointin.
Onnellisuuden mittari ei lähde nollasta. Jos emme pysty takaamaan itsellemme riittävää taloudellista turvallisuutta, voimme kärsiä pahasta masennuksesta. Etenkin, jos olemme aikaisemmin ansainneet paljon enemmän. Mitä korkeammalta tippuu, sitä enemmän sattuu.
Jatka artikkelin lukemista seuraavalla sivulla –>