”Ihmistä älykkäämpi tekoäly saattaa huonosti suunniteltuna jäädä ihmisen viimeiseksi keksinnöksi.”
Tietokoneiden tekoälyn kehittyessä ihmistä viisaammaksi, saattaa se tuhota koko ihmiskunnan, mikäli emme palvele sen tarpeita. Monet planeettamme älyköt – esim. fyysikko Stephen Hawking – pitävät tätä teoriaa täysin mahdollisena. Terminator -elokuvien meininki voi kuitenkin kuulostaa jo liian villiltä.
Viime vuosina huippuyliopistot ympäri maailmaa ovat perustaneet tekoälyn kaltaisia uhkia tutkivia yksiköitä. Ne tutkivat uhkia, jotka voisivat saattaa ihmisen sukupuuttoon.
”Tiedemaailma suhtautuu näiden asioiden tutkimiseen yhä suopeammin”, kertoo Oxfordin yliopiston Ihmiskunnan tulevaisuuden instituutin johtaja Nick Bostrom.
Instituutio perustettiin hieman vajaa vuosikymmen sitten. Silloin tutkijoita oli vain kolme, mutta nyt heitä on jo lähes 20. Britannian Cambridgeen ja Yhdysvaltojen MIT:iin on perustettu vastaavanlaiset yksiköt.
Uhkakuvien keskiosassa on tieteen ja tekniikan kehityksen aiheuttamat uhkat. Liian älykäs tekoäly ja nanotekniikka saattavat tuhota maan – samoin kuin laboratoriosta karkaavat supervirukset.
Bostrom on kuitenkin keskittynyt etenkin tekoälyn aiheuttamiin uhkiin. Hän julkaisi syyskuussa kirjan (Superintelligence, Bostrom), jossa hän käsittelee mahdollisia tapoja hallita ihmistä älykkäämpää tekoälyä.
Tietokoneiden laskentateho on jo vuosikymmeniä kasvanut eksponentiaalisesti. Google on todistanut, että tekoäly pystyy jo ajamaan autoa siinä missä ihminenkin. Tekoäly pystyy löytämään nykyään myös tiettyjä syöpäsoluja ihmistä paremmin. Tekoäly osaa myös tehdä tiedettä.
Bostrom yhdessä monien muiden eksperttien kanssa pitää todennäköisenä, että jo tällä vuosisadalla tekoäly tulee olemaan ihmistä älykkäämpi. Tutkijat puhuvatkin ”älykkyysräjähdyksestä”.
Oletetaan, että tekoäly voisi kehitellä myös itseään älykkäämpiä tekoälyjä. Homma jatkuisi edelleen ja koneet kehittäisivät aina vain fiksumpia koneita.
Tarpeen vaatiessa tekoäly voisi tuhota ihmisen tieltään, jos emme palvele sen tarkoitusperiä.
Tekoälyn maailmanvalloituksen voi yrittää estää pääasiassa kahdella tavalla.
Ensimmäisenä tulisi tekoälyyn asettaa rajoituksia. Ihmistä viisaampi tekoäly tulee pitää tietoverkkojen ulkopuolella, eikä sille saa antaa robottikäsiä tai mitään muuta, jolla se voisi vaikuttaa ulkomaailmaan.
Toinen vaihtoehto on ohjelmoida koneeseen oikea motivaatio. Tekoälyn ohjelmointi on kuitenkin hankalaa, sillä kone ei ymmärrä välttämättä käskyjen suhteellisuutta.
Jos tekoälyn tehtäväksi annettaisiin ihmisten onnellisuuden maksimointi, niin kone saattaisi lähettää meidät ikuiselle huumetripille.
”Hallinnan ongelmassa on vielä paljon tekemistä. Asiakokonaisuus pitäisi jakaa useampien tutkijoiden kesken. He voisivat erikoistua sen yksityiskohtiin.”
Miksi sitten ihmiset haluavat vaarantaa itsensä tietoisesti?
Bostrom uskoo, että ihmistä älykkäämmän tekoälyn kehittäminen saattaa johtaa paljon nopeampaan tieteelliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Lääketiede esimerkiksi nousisi aivan uudelle tasolle.
Tuntisiko proffa itsensä merkitykselliseksi, jos kone olisi häntä fiksumpi?
”Kyse ei ole siitä, tunnenko itseni tärkeäksi. Kyse on siitä, pystymmekö ratkaisemaan ihmiskunnan ongelmia.”
Bostrom uskoo, että tulevaisuudessa robotit ja koneet voivat hoitaa työmme. Ihmisten elämä koostuu vain seurustelusta, taiteesta, urheilusta, puutarhan hoidosta ja mitä sitä ikinä vain huvittaakin tehdä.
Jotkut pitävät tätä loistavana, jotkut taas hirveänä uutisena. Joka tapauksessa ihmiskunnan tulevaisuus on suurta uhkapeliä.
Arvostettu kosmologian emeritusprofessori Martin Rees:n mukaan ihmiskunnalla on 50 prosentin todennäköisyys selvitä tästä vuosisadasta. Rees oli mukana perustamassa Cambridgen yliopiston katastrofeihin johtavia riskejä tutkivaa keskusta.
Aikaisemmin tekniikan kehittyessä saatettiin käyttää yrityksen ja erehdyksen kautta oppimista. Nyt se ei kuitenkaan enää kannata, sillä virheet voivat kasvaa liian suuriksi ja johtaa koko ihmiskunnan laajuiseen katastrofiin.
”Uusien tekniikoiden tapauksessa yrityksen ja erehdyksen kautta oppiminen ei ehkä ole enää mahdollista. Siksi on tärkeää pohtia asioita monelta kantilta etukäteen”, sanoo Bostrom.
Ihmistä älykkäämpi tekoäly voi huonosti suunniteltuna jäädä ihmisten viimeiseksi keksinnöksi.
